Hei, olen asunut Norjassa pitkään ja minulla on sekä Norjan että Suomen passi. Kerron mielelläni oman tarinani, mutta kerron myös Norjasta ja norjan kielistä, jotta opiskelijat ymmärtäisivät, että ruotsi avaa ovia paitsi Ruotsissa ja ruotsinkielisissä osissa Suomea, myös Norjassa ja Tanskassa.

Olen Nina Smeds ja juureni ovat Pohjanmaalla, mutta vartuin Espoossa. Nykyään asun Korsnäsissä, Pohjanmaalla. Suomen kielen taito on avannut minulle monia ovia. Olen muun muuassa työskennellyt asiakaspalvelussa sekä suomenkielisessä koulussa, toiminut kielikahvilavetäjänä sekä vetänyt omaa kieliprojektiani eKlasstandemissa. Korostan aina keskusteluissa, että tärkeintä on olla rohkea ja uskaltaa puhua – virheistä huolimatta.

Hei! Nimeni on Jesse Kurunsaari ja opiskelen lääkäriksi Ruotsissa. Tulen täysin suomenkielisestä perheestä, vaikka asuimme kaksikielisellä Pohjanmaalla. Elämä Ruotsissa ei eroa merkittävästi Suomesta. Olen oppinut täällä, että kielen oppiminen on elämänpituinen prosessi, jonka ei tarvitse valmistua kerralla – kaikella on aikansa ja jokainen oppii kyllä!

Hei! Olen helsinkiläinen freelance-kirjoittaja, journalisti ja ohjaaja. Olen syntynyt Vantaalla, mutta vietin lapsuuteni myös Tukholmassa. Työskentelen suomeksi, ruotsiksi, englanniksi ja ranskaksi.

Hei, nimeni on Johanna. Olen energinen kouluttaja, mediakasvattaja ja kulttuurituottaja Helsingistä. Olen aina pitänyt eri kielistä ja erityisesti ruotsin kielestä. Tulen täysin suomenkielisestä perheestä, joka arvosti kielitaitoa. Valitsin ruotsin A1-kieleksi ala-asteella seuratakseni isoveljieni jalanjälkiä enkä ole katunut päätöstäni.

Hej! Nimeni on Noona Jussila ja olen kotoisin Riihimäeltä, täysin suomen kielisestä perheestä. Kielet ovat kiehtoneet minua aina ja uteliaisuuteni vei minut lukiovaihtoon Madridiin, jossa asuin espanjalaisessa perheessä ja opin espanjan kieltä. Vaihtovuoden jälkeen halusin elvyttää ruotsin kielen taitoni ja muutin Ahvenanmaalle kesätöihin. Matkani eri kielten ja kulttuurien parissa on muovannut minua valtavasti, ja tällä hetkellä näyttää siltä, että kielten oppimisen matka on vielä kaukana päättymisestä.

Moro! Olen Saku ja tulen täysin yksikielisestä perheestä. Vanhempani puhuivat vain suomea ja suomi oli täten luonnollisesti myös ainoa koulutuskieleni. Aloin opiskella ruotsia a-kielenä, mutta usein kuitenkin tuntui, että toinen kotimainen oli tarpeeton; ruotsi oli jotain, mitä opiskelin, mutta jolle en nähnyt mitään käyttötarkoitusta. “Miksi opiskelen ruotsia?”, kysyin itseltäni vielä lukion alussakin.

Hej! Ensimmäinen kontakti ruotsin kieleen, jonka kunnolla muistan, on Kirkkonummen torilta. Olin nuorena miehenalkuna myymässä kukkia enkä ymmärtänyt sanaakaan, mitä yställinen rouva minulle ruotsiksi jutteli halutessaan ostaa kukkia. Siitä jäi kipinä, että joskus vielä haluaisin osata ruotsia…

Ada on kotoisin pääkaupunkiseudulta ja opiskelee Oulun yliopistossa ruotsin kieli pääaineenaan. Ada puhuu äidinkielenään suomea, mutta käyttää ruotsia päivittäin. Ruotsin kielestä on tullut Adalle todellinen sydämenasia.

Jag är en skådespelare och dansare från Helsingfors. Jag tog kandidatexamen i modern dans och pedagogik från Stockholms Konstnärliga Högskola 2018 och magisterexamen i skådespeleri från Teaterhögskolans svenskspråkiga linje i Helsingfors 2023. Jag använder ständigt två inhemska språk, finska och svenska, både på fritiden och på jobbet.

Santeri Leinonen tulee täysin suomenkielisestä perheestä. Vaikka Santeri päätti opiskella venäjän kieltä ja kansainvälisiä suhteita sen sijaan, että olisi opiskellut yhteiskuntatieteitä ruotsiksi kuten alun perin suunnitteli, se ei estänyt häntä osallistumasta ruotsinkieliseen opiskelijaelämään. Santeri pitää sitä outona, kun häneltä kysytään suhteestaan Ruotsiin, koska ruotsin kieli on aina ollut suomalainen asia, joka avaa ovia suomenruotsalaiseen maailmaan Suomessa hänelle.

Petra Pääkkönen on musikaaliartisti Helsingistä. Hän lähti 18-vuotiaana vaihto-oppilaaksi Ruotsiin, Linköpingiin, ja opiskeli sen jälkeen musikaaliartistiksi Uumajassa. Petra työskentelee musikaaleissa suomeksi ja ruotsiksi, ja on täysin suomenkielisestä taustastaan huolimatta oppinut puhumaan sekä riikinruotsia että suomenruotsia.

Ilmari Käihkö on muun muassa sotatieteilijä. Hän lähti parikymppisenä Ulkoministeriön vapaaehtoisohjelman kautta Tansaniaan, ja heikosta ruotsin kielen taidostaan huolimatta Tansaniasta palattuaan opiskelemaan Pohjoismaiden vanhimpaan yliopistoon Upsalaan. Yliopisto-opinnot avasivat uusia mahdollisuuksia maailmalla.

Jussi Westinen on tutkimuspäällikkö kotoisin Taipalsaarelta, Etelä-Karjalasta ja hänellä on täysin suomenkielinen tausta. Jussi on mm. ollut vierailevana tutkijana Göteborgin ja Uppsalan yliopistoissa. Ruotsin kielen taidosta on ollut hänelle monenlaista hyötyä työuran varrella.

Joonatan Penttinen on kotoisin Joensuusta. Ruotsin kieli on ollut Joonatalle läheinen koko ikänsä, sillä hänen tätinsä oli muuttanut Tukholmaan opiskelemaan reilu vuosi ennen Joonatanin ja tämän kaksoissiskon syntymää. Vielä yläasteella Joonatan ei voinut kuvitella muuttavansa ulkomaille, mutta lukion toisella luokalla hänen mielensä muuttui: hän päätti opetella ruotsin kunnolla ja hakea vain ruotsalaisiin yliopistoihin.

Lasse Lund on suomenkielinen juristi, joka on aina pitänyt ruotsia helpompana kielenä kuin englantia. Kiinnostus ruotsin kieltä kohtaan vei hänet aluksi asepalvelukseen ruotsinkieliseen Dragsvikiin ja myöhemmin Örebron yliopistoon Ruotsiin. Lasse haluaa muistuttaa kaikkia: ”uskalla tehdä virheitä! Tärkeintä on käyttää kieltä sekä puheessa että kirjoittaessa”.